Koulussa olin tänään melko hiljaa. Tai no... Niin. Englannin kokeesta 7½ ja kuutonen olisi tullut, mutta opettaja oli laskenut pisteet väärin. En huomauttanut. Ihan tyytyväinen numeroon olen, vaikka kaksi kaveria, N ja I saivatkin 10+:n kokeesta. N:llä kaikki oikein ja lisätehtävästä viisi pistettä ja I:llä yksi piste väärin, mutta lisätehtävästä viisi pistettä. En ole niin taydellinen kuin N.

Tulin koulusta ja ajatukseni harhailivat koirassa ja koiran tuhkissa. Päätin, että vien ne tänään metsään, tarkemmin lammelle. Oli kaunis ilma. Niin tein. Matka sinne tuntui liian pitkältä... Odotin melkein tunnin ennen kuin kaadoin tuhkat lampeen. Katsoin, kuinka V:n viimeinen matka päättyi. Ja minä itkin. Itkin enemmän kuin koskaan.Lopuksi kirjoitin lammen laiturille kävyistä ja oksista Veen nimen... Ja itkin. Puhuin V:lle niin kauan, kunnes aurinko laski. Melkein kaksi tuntia viivyin. Vaikeaa päästää irti. Liian vaikeaa. Hyvästi rakas V...

Viideltä lähdin M vastaan. Kävelimme metsässä lenkin. Oli ihan mielenkiintoista. Ehkä perjantana M tulee meille sitten. Saas nähdä. Olisi kiva nähdä enemmänkin. Jos molemmat kerran ovat yksin aina koulun jälkeen ja niin... Mutta kiitos M, minä en osaa niin hyvin kiittää kuin sinä. Kiitos siitä.

Ja nyt ei kai enää muuta. Joten hyvät illan jatkot.